Miksi lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin?

Olen pitkään ollut mukana erilaisissa yhteiskunnallisissa verkostoissa, huudellut politiikan pelikentälle katsomoista, twiittaillut ja bloggaillut yhteiskunnallisista asioista, mutta lopulta myönnyin siihen, että politiikkaan pystyy parhaiten vaikuttamaan osallistumalla siihen itsekin.

Harkinta-aikani oli pitkä, politiikassa on myös paljon sellaisia piirteitä, jotka eivät minua houkuttele. Silti kun politiikassa tehdään jatkuvasti tärkeitä, sekä konkreettisesti arkeen että pitkäjänteisesti tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä, ja kun olen niitä päätöksiä ollut mielelläni kommentoimassa, miksi en olisi niitä mukana tekemässäkin?

Viime kädessä ratkaisuuni lähteä ehdolle vaikutti kolme eri asiaa.

Ensiksi, minua pyydettiin ja suostuteltiin. Kiitos pyytäjille, huomio on usein imartelevaa ja nyt se tehosi.

Toiseksi, 2020-luku on se aika, kun pitää tapahtuu suuria muutoksia, niin globaalisti kuin paikallisestikin. Helsingissä voimme olla ylpeitä ja tyytyväisiä siitä, että meillä on jo tehty suuria päätöksiä, joiden ansiosta olemme jo hyvää vauhtia matkalla kohti tärkeitä tavoitteita esimerkiksi hiilineutraaliuden suhteen. Esimerkiksi Hanasaaren hiilivoimalaitos suljetaan ja ruma hiilikasa hävitetään 2024 mennessä, ja Salmisaaren hiilivoimalan vuoro on muutama vuosi sen jälkeen. Helsingin on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2035.

Vaikka olemme hyvässä vauhdissa, matkaa on vielä paljon siihen, että yhteiskunta todella palaa takaisin kestävälle tasolle, sillä kestävyysongelmakin on paljon moniulotteisempi kuin usein tulemme ajatelleeksi. Poliittisesti tärkeintä on huolehtia siitä, että yhteiskuntamme ja toimintomme jatkavat kehittymistää kohti kestävyyttä, samalla kun huolehdimme siitä, että hyvinvointimme lisääntyy ja elämä kaupungissa on helppoa.

Ei ole mitään syytä miksei kestävämpi elämä olisi myös kaikella tavalla parempaa, oikeastaan uskon siihen että tämä välttämätön kestävyysmuutos tarjoaa meille poikkeuksellisen mahdollisuuden sille, että samalla tarkastelemme arvojamme ja rukkaamme yhteiskunnallisia tavoitteita sellaisiksi, että ne palvelevat ennen kaikkea ihmisten tarvetta elää merkityksellistä elämää.

Kolmas asia on se, että Helsinki on monella muullakin tavalla muutoksessa. Asun itse Laajasalossa, joka on yksi Helsingin voimakkaasti kehittyvistä alueista Helsingissä, ja haluan olla huolehtimassa siitä, että päätöksenteko niin sitä kuin muitakin alueita koskien tapahtuu tavalla, joka huomioi Helsingin erilaisten alueiden ominaispiirteet. Esimerkiksi kotikaupunginosani Laajasalo on alue, jonka monet ovat valinneet asuinalueekseen juuri siksi, että täällä luonto on olennainen osa kaupunkia, eikä vain erillinen virkistysalue, johon mennään erikseen käymään. Kun kaupunki joka tapauksessa kasvaa ja kasvu vaatii uutta rakentamista, on tärkeää huolehtia siitä, että elinympäristöt eivät muutu tunnistamattomiksi ja että esimerkiksi juuri luontoa ei tarpeettomasti uhrata uusille kerrosneliöille.

Tänä vuonna koronatilanne aiheuttaa ihan uusia haasteita, joista monet realisoituvat vasta tämän vuoden kuluessa. Se, että kaupungin talous saa tästä kovia iskuja ei saa tarkoittaa sitä, että niitä iskuja kohtuuttomasti välitetään varsinkaan esimerkiksi lapsille ja nuorille, tai että kaupungissa ei kohta enää ole baareja, ravintoloita, konserttisaleja tai klubeja. Valmiita ratkaisuja ei kaikkeen ole, ja se varmasti tekee päätöksenteosta seuraavina vuosina haastavaa.

Vaalit pidetään – jos korona suo – 18.4. Tämän vaalikampanjan aikana ei paljon teltoilla ja toreilla seisoskella, mutta verkossa sitäkin enemmän. Minuun saa oikein mielellään olla yhteydessä.