Lisää Helsinkiä Helsinkiin! | Lari Lohikoski 831 Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon

Lisää Helsinkiä Helsinkiin!

20.04.2021
helsinki luonto metsät

On kaupunkeja, jotka tunnetaan kaduistaan, kanavistaan tai pilvenpiirtäjistään, mutta Helsinki on kaupunki, joka tunnetaan siitä kuinka Helsingissä luonto ei ole vain puistoja ja puutarhoja, vaan usein olennainen osa kaupunkia. Tajusin itsekin vasta äskettäin, että vaikka olen ikäni asunut Helsingissä, niin melkein aina pihaltani on päässyt suoraan metsään. Luonto ei ole ollut vain palveluna tuolla jossain, vaan asuntoni on ollut tavalla tai toisella luonnon keskellä.

Rudolfintie 15 ja metsää

Kaupungin luonteeseen kuitenkin kuuluu muutos ja kasvu, ja siksi Helsinkiinkin on tarve rakentaa uusia asuntoja. Kaupungin kasvun ei kuitenkaan saa antaa tuhota sen omalaatuista identiteettiä, eikä sen kaupunginosien omaleimaisuutta ja moninaisuutta.

Siksi metsien, meren, puiden ja puistojen on jatkossakin oltava osa kaupunkia. Helsingissä ne eivät useinkaan ole vain paikkoja, joihin lähdetään erikseen virkistäytymään, vaan osa kaupunkirakennetta. Toisin kuin monessa muussa suurkaupungissa, Helsingissä kaupungin voi yhä kokea usein olevan osa luontoa, eikä toisinpäin.

Voi tuntua yhdentekevältä kysymykseltä ajatellaanko kaupungin kuuluvan luontoon vai luonnon kaupunkiin, mutta näiden kahden ajattelutavan ero voi olla merkittävä. Suuri osa niistä kestävyysongelmista, joihin olemme viimeisten vuosikymmenten aikana ajautuneet, nousevat siitä kulttuuriimme piintyneestä virhekäsityksestä, jossa luonnon ajatellaan olevan jotain sellaista, jonka me omistamme ja jonka ensisijainen merkitys nousee sen käyttöarvosta.

Se, että olemme törmänneet planeetan rajoihin, osoittaa tämän ajattelutavan virheellisyyden. Pitää paljon enemmän paikkansa, että ihmiskunta kuuluu luonnolle kuin että luonto kuuluu ihmiselle.

Helsinkiä tulee siksi jatkossakin kehittää monimuotoisena kaupunkina, josta löytyy sekä urbaani, tiivis, helposti liikuttava ja viihtyisä suuren kaupungin keskusta, mutta myös luonteeltaan erilaisia ja omalaatuisuutensa säilyttäviä asuinalueita, joilta löytyy myös luontoa ja tilaa. Uutta kaupunkia tulee rakentaa viisaasti luontoa säästäen.

Luontoa pystytään säästämään kun rakennetaan tiiviisti varsinkin sellaisille paikoille, jotka ovat jo aiemmin rakennettuja. Tätä toteutetaan esimerkiksi Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa – kaikki entisiä satamia.

Kalasatama kuvattuna Kivinokasta

Luontoa säästetään myös kun rakennetaan tehokkaammin hyvin liikenneyhteyksien varrelle ja varsinkin niiden solmukohtiin. Esimerkiksi kun rakennetaan uusia raitiovaunureittejä, on hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja varsinkin niiden solmukohtiin luontevaa rakentaa myös enemmän asutusta, jolloin luontoa säästyy varmemmin muualla.

Tässä kaupunkiluonnon ja kaupunginosien luonteen kunnioittamisessa ei valitettavasti aina ole Helsingissä onnistuttu. Tavoitteet ovat olleet hyviä, mutta toteutus on toisinaan ollut tuottanut pettymyksiä, eivätkä paikalliset näkökohdat aina vaikuta tulleen riittävästi huomioon otetuiksi. Kaupungin kehityksessä tuleekin entistä voimakkaammin voimistaa myös paikallista lähidemokratiaa ja ottaa entistä paremmin myös kotiseutuihinsa sitoutuneiden ja niistä huolta pitävien ihmisten näkemykset.

(Otsikon ilmakuva: Lauri Rotko / Helsingin kaupungin mediapankki)

Jaa tämä sosiaalisessa mediassa: